Turun Klassikot ry

Pro Latina

GAUDEAMUS IGITUR

Näinä aikoina kaikuu latina kautta maamme todisteena siitä, ettei latina ole kuollut, vaikka sen osaajien joukko uhkaa huveta.

Latinan pro exercition suorittamista edellytettiin vielä muutama vuosikymmen sitten humanististen tieteiden opiskelijoilta ja lääketieteellisessäkin tiedekunnassa se oli eräs vaihtoehdoista. Suurten kaupunkien koulu-uudistukset ovat hajottaneet klassiset lyseot, mikä kaventaa opiskelumahdollisuuksia ja aiheuttaa ongelmia opetuksen järjestämiselle.

Vaarana on, että menetämme yhteyden klassiseen kulttuuriin ja palaamme sivistyksen kehitysmaaksi. Virheratkaisujen korjaaminen ei onnistu enää myöhemmin tradition katkettua. Latina löytyy useimmista EU:n alueella puhutuista kielistä, tieteelliset termit ovat latinaa ja latina on säilynyt meilläkin lauletuissa teksteissä. Kokemukset osoittavat, että Italiassa ja Espanjassa sekä Romaniassa kommunikointi onnistuu tänäänkin latinan avulla vähin vaivoin. Kirkkoisä Tertulianuksen aloitteesta 300 - luvulla otettiin latina kirkon yleiskieleksi, diplomatian kielenä se toimi vielä uuden ajan kynnykselle, tieteen kielenä 1800-luvulle.

Latinan ryhmät ovat klassisissa lyseoissamme olleet vahvoja eikä ehtymisen merkkejä ole havaittu. Käytännölliset nykynuoret valitsevat kuitenkin helpoimmat ratkaisut. Jos klassisten kielten opiskelu hankaloituu, ei seurauksia tarvitse arvailla. Latinaa ei opiskella vain kielen ymmärtämiseksi, vaan se avaa ovet yhteiseen kulttuuriperimään. Sen kiteytynyt rakenne kehittää ajattelua, kielen ja käsitteiden välisten yhteyksien ymmärtämistä.

Olemme kuuluneet EU:iin 15 vuotta, mutta eurooppalaiseen yhtenäiskulttuurin 1000 vuotta. Latina antoi jo keskiajalla mahdollisuuden suomalaisellekin Erasmus-vaihtoon, esim. Olavi Maununpoika toimi Pariisin yliopiston rehtorina kahteen otteeseen. Keski- ja Etelä-Euroopassa latinalla on vahva asema oppiaineena; sen katsotaan osaltaan auttavan ymmärtämään omaa eurooppalaista menneisyyttämme ja yhteiseurooppalaista nykyisyyttämme. Latina on yksi osa EU-kansalaisuutta.

Meiltä puuttuu kielisilta latinaan, mikä muualla unionissa vahvistaa sen asemaa. Meiltä vaaditaan aktiivisuutta pitääksemme yllä yhteyksiämme eurooppalaisuuteen alati muuttuvissa oloissa.

Kaikkien ei suinkaan tarvitse osata latinaa, kuten kaikkien ei myöskään tarvitse osata ranskaa tai venäjää tai hallita eritysterminologiaa. Suomi tarvitsee kuitenkin latinan ymmärtäjiä ja osaajia, mikä taito on järkevintä hankkia koulussa. Nyt peräänkuulutetaan kulttuuritekoja. Vetoammekin päättäjiin, että latina asema turvataan koulujärjestelmässä sen tulevaisuutta vaarantavista päätöksistä huolimatta. Se osoittaisi kulttuuritahtoa ja turvaisi nuorten monipuolisen kouluttautumisen. Tarvitaan vain omien juurien ymmärtämistä, jotta ymmärretään koulujemme vanhimman - ja samalla paradoksaalisesti - moderneimman oppiaineen arvo. Kevään laulun sanoin: Pereat tristitia - pois alakulo!